Kesä 2008

Souturetket ovat muuttuneet mökkimatkaksi. Oma piilopirtti tutulla kansallispuiston alueella. On pitänyt varovasti, hiljalleen asettua. Kaikessa rauhassa. Tuttu paikka, mutta nyt niin uusi. On voinut vain istuskella, kuulostella ja katsella. Antaa paikan tulla omaksi.

Outoa on ollut, soudella päiväretkiä ja saapua takaisin omaan rauhaan, saunaan ja pehmeälle patjalle. Hyvin kelpaa. Patjan olen siirtänyt tarvittassa ulos - kun luonnon äänet ovat houkuttaneet. Kun ensimmäisenä kevätaamuna heräsin terassilla ja aukaisin silmäni näin talitiaisen tuijottavan minua kyynärän päässä. Huomenta!

Kun kesäyönä nukkuu ovi auki ja silmät avatessaan voi sängystä suoraan nähdä veden, päivänkakkarat ja vihreät kaislat. Onnen hetkiä on. Yksin ja yhdessä.

On meidän norppa, on meidän kuikat, on meidän tikan pesä, on meidän palokärkipoikue, on meidän haukka ja on meidän kaikki! ... polskivat lahnanparkit ja laiturin alla uivat ahvenet.

Pasieläin antaa koskelopoikueen uida rauhassa vierestä ja sorsan tepastella rantapenkereellä.

Vanhan kukkapenkin turpeeseen on laitoin neljän lajin yrttitarhan. Nyt siinä kasvaa myös tatti. Koko ateria.

Jos selviän tästä onnensykkyrästä, saatan kirjoittaa lisää.

Mökkipäiväkirjan kuvat (aukeaa uuteen ikkunaan)

Entiset veneilypäiväkirjamerkinnät löytyvät arkistosta.